AAMUHARTAUS
LEVÄHDYSPAIKKA
Maaliskuussa minut pysäytettiin työkiireiden keskellä. Sain viestin isäni kuolemasta. Vaikka isäni poismeno oli sairauden vuoksi odotettavissa, kuitenkin se tuli yllättäen. Surun keskellä jälleen näkemisen toivo lohdutti, sillä vuosi sitten isäni otti Jeesuksen vastaan Herranaan ja Vapahtajanaan. Terveyskeskuksen ruumishuoneella isäni ruumista katsellessani sain kokea Jumalan sanan todeksi – isän sielu ja henki eivät enää olleet läsnä – isäni näkee Jeesuksen kasvot – ei enää kipua eikä tuskaa. Samalla edellisen päivän työkiireet saivat aivan uudet mittasuhteet.
Työpaineitten alla olen miettinyt kuluneen kevään aikana Jeesuksen tuttuja sanoja:
” Tulkaa minun tyköni, kaikki työtä tekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.".”( Matt 11:28-30)
Mistä se todellinen lepo löytyy?
* Tulemalla Jeesuksen luo: Sinua ja minua kutsutaan kaiken kiireen keskellä lepoon tulemalla Jeesuksen luo. Herra sanoi Moosekselle: ”Katso tässä on paikka minun läheisyydessäni; astu tuohon kalliolle .”( 2 Ms. 33:21) Todellinen lepo löytyy siis Kristus -kalliolta. Jesajan 28:11 muistuttaa levähdyspaikasta : ”Hän, joka on sanonut heille: "Tässä on lepo; antakaa väsyneen levätä, tässä on levähdyspaikka". Mutta he eivät ole tahtoneet kuulla.” Tahdommeko kuulla?
* Ottamalla Jeesuksen ies päällemme: seuraten Jeesusta – Hänen tahdossaan ja tehtävissään vaeltaen. Hän on valmistanut edeltä meille hyvät teot, joissa me saamme vaeltaa (Ef. 2:10). Lähde liikkeelle aamuisin rukoillen.
* Oppimalla Jeesuksen sydämen asenteesta: Hänen sydämensä oli hiljainen ja nöyrä. Kuinka on sinun ja minun sydän. Jos sieltä löytyy ylpeyttä, niin olemme liikkeellä omassa voimassa ja kuormiemme alla. Siis ” Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi, ja ”heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen. ”” (1 Piet. 5:6-7). Usein saatamme pitää kiinni huolista ja murheista – pyöritellä niitä sen sijaan että irrottaisimme ja heittäisimme rukouksessa murheemme Jeesuksen päälle.
Kuinka usein olemme sinne tänne sinkoilevia ”Marttoja ja Martteja” sen sijaan, että pysähtyisimme Jeesuksen jalkojen juureen – rukoilisimme ja suunnittelisimme (Luuk. 10:41-42).
Sakari Kapulainen
Everstiluutnantti, Kerava


